Vesienomistus

Inkoon kalatalousalueen vesipinta-ala on noin 20 800 hehtaaria. Kalatalousalueeseen kuuluu kaikki Inkoon kunnassa sijaitsevat vesialueet: merialueita, jokia ja järviä.

Inkoon kalatalousalueella on noin 980 vesikiinteistöä, joista 245 on osakaskuntia (yhteisiä vesialueita) ja noin 725 kiinteistöä on yksityisiä (jaettuja vesialueita). Yhteystiedot puuttuvat suurimmasta osasta yhteisiä kiinteistöjä, koska vain harvat osakaskunnat ovat järjestäytyneitä.

Alue on omistussuhteiltaan pirstoutunut ja valtaosa omistusyksiköistä on pinta-alaltaan alle viidenkymmen hehtaarin kokoisia.

Osakaskunnan järjestäytyminen

Osakaskunta voi olla järjestäytynyt, jolloin osakaskunnalla on säännöt ja pidetään sääntöjen mukaisia kokouksia, tai järjestäytymätön, jolloin kokoonnutaan tarpeen mukaan kenen tahansa osakkaan kutsumana. Kalatalousalueen osakaskunnista vain pieni osa on järjestäytyneitä. Kalatalousalue kannustaa järjestäytymättömiä osakaskuntia järjestäytymään.

Osakaskunnasta tulee järjestäytynyt, kun se on kutsunut kokouksen koolle, hyväksynyt itselleen säännöt ja aluehallintovirasto on vahvistanut säännöt. Järjestäytynyt osakaskunnalla on paremmat mahdollisuudet toimia aktiivisesti kalavesien puolesta sekä hoitaa rahaliikennettään. Mikäli osakaskunnan ei halua järjestäytyä, on kuitenkin syytä kutsua kokouksen koolle ja valtuuttaa yksi osakas toimimaan osaskunnan yhteyshenkilönä. Lue lisää osakaskunnan järjestäytymisestä ja sääntöjen hyväksymisestä aluehallintoviraston sivuilta. Kalatalouden Keskusliiton osakaskuntasivuilta löytyy mallisääntöjä ja muuta osakaskuntia koskevaa materiaalia.

Osakaskuntien yhdistäminen

Moni osakaskunta Inkoon kalatalousalueella on erittäin pieni. Suurilla osakaskunnilla on pieniä paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialueita ja järjestää kalastusta. Samalla hallintokulut pienenevät ja suuresta omistajajoukosta on helpompi löytää toimijoita hoitokuntaan.

Hyvänä oppaana osakaskuntien yhdistämisasioissa on Etelä-Savossa tehdyn vesialueiden osakaskuntatoiminnan kehittämishankkeen kokemuksien pohjalta julkaistu Vesialueiden yhdistäminen -tietopaketti. Myös Kalatalouden Keskusliitolla ja Maanmittauslaitoksella on yhdistämisestä neuvoja kotisivuillaan.

Äänioikeus ja äänimäärä

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää yleiskokous ja vesienomistajilla, kuten osakaskunnalla on oikeus lähettää edustajansa yleiskokoukseen, mikäli omistaa yli 50 hehtaaria vettä. Tätä pienemmät osakaskunnat tai vesialueiden omistajat voivat yhteenliittyminä, joiden vesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria (joessa vähintään 30 hehtaaria), lähettää yhteisen edustajan. Yhteenliittymä koskee ainoastaan yleiskokousta ja yhteenliittymä muodostetaan niin että osakaskunnat/vesialueen omistajat antavat valtakirjan yhdelle henkilölle toimimaan yhteenliittymän edustajana. Valtakirja voi olla voimassa määrätylle yleiskokoukselle tai toistaiseksi voimassa.  

Vesienomistajien äänimäärä kalatalousalueen kokouksessa on porrastettu niin, että alle 500 hehtaarin vesialue oikeuttaa yhteen ääneen, 500–1000 hehtaaria antaa kaksi ääntä ja yli 1000 hehtaaria kolme ääntä.

Yhteystietojen ilmoittaminen

Kalastuslaki velvoittaa vesialueen omistajan ilmoittamaan yhteystietonsa kalatalousalueelle.

Osakaskunnan on lisäksi ilmoitettava Aluehallintovirastoon ja Maanmittauslaitokselle tiedot hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tai toimitsijan ja hänen varamiehen nimestä ja heidän osoitteistaan.

Inkoon kalatalousalueen osakaskunnat

Mikäli haluatte tietoa osakaskunnastanne nähtäville kalatalousalueen kotisivuille, ottakaa yhteyttä toiminnanjohtajaan! Huomioikaa että osakaskunnat itse vastaavat materiaalin tuottamisesta ja kalatalousale perii palvelusta 50 euron vuosittainen palvelumaksu. Liittymismaksu on 100 euroa. Osakaskunta voi liittää mukaan kartan alueestaan kuva- tai pdf-tiedostona. Kalatalousalue sitoutuu päivittämään osakaskunnan tietoja korkeintaan kaksi kertaa vuodessa.