Alueesta

Inkoon kalatalousalue on julkisoikeudellinen yhdistys. Kalatalousalueen tehtävänä on kehittää kalataloutta alueellaan ja edistää jäsentensä yhteistyötä järjestämään kalavarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittamassa hankkeessa kalatalousalue on koonnut tärkeimmät asiat sekä vesialueiden omistajille, vapaa-ajankalastajille että elinkeinonharjoittajille koskien kalatalousalueen tehtäviä ja toimintaa.

Kalatalousalue pähkinänkuoressa vesienomistajille
Kalatalousalue pähkinänkuoressa vapaa-ajan kalastajille
Kalatalousalue pähkinänkuoressa kaupallisille kalastajille ja kalastusoppaille

Kalatalousalueen vesialue kattaa noin 20 800 hehtaaria, josta ylivoimaisesti suurin osa kuuluu Inkoon edustan merialueeseen. Merialueen lisäksi 780 hehtaaria muodostuu sisävesistä, järvistä ja joista. Kalatalousalueella on 36 yli hehtaarin kokoista järveä. Virtavesiä on noin 822 kilometriä. Inkoon kalatalousalueen suurimmat järvet ovat Brukträsket, Högbensjö, Marsjön ja Källträsket.  Suurin virtavesialue on Ingarskilanjoki valuma-alueineen, ja se kattaa suuren osan kalatalousalueen sisävesialueesta. Linkullasjön laskee pienempään Inkoonjokeen, joka kulkee Inkoon keskustan läpi merialueelle.

Lue lisää vesienomistuksesta Inkoon kalatalousalueella tästä.

Kalatalousalueen jäsenet ja osallistuminen yleiskokoukseen

Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat ja valtakunnalliset kalatalousalan organisaatiot. Jäsenyys on automaattinen ja sitä ei voida valita tai poistaa. Jäsenyys on maksuton. Koska kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, kyse ei ole vapaaehtois- tai harrastustoiminnasta.

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää yleiskokous. Yleiskokous pidetään yleensä huhtikuussa. Tietyn vesialueen hehtaarimäärän omaavat osakaskunnat, riittävän suuren alueen vesialueen omistajat ja valtakunnalliset kalastusalan järjestöt voi lähettää edustajan kokoukseen. Rekisteröidyillä alueellisilla ympäristön- ja luonnonsuojeluyhdistyksillä on oikeus edustajaan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Äänioikeus ja äänimäärä

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää yleiskokous ja vesienomistajilla, kuten osakaskunnalla on oikeus lähettää edustajansa yleiskokoukseen, mikäli omistaa yli 50 hehtaaria vettä. Tätä pienemmät osakaskunnat tai vesialueiden omistajat voivat yhteenliittyminä, joiden vesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria (joessa vähintään 30 hehtaaria), lähettää yhteisen edustajan. Yhteenliittymä koskee ainoastaan yleiskokousta ja yhteenliittymä muodostetaan niin että osakaskunnat/vesialueen omistajat antavat valtakirjan yhdelle henkilölle toimimaan yhteenliittymän edustajana. Valtakirja voi olla voimassa määrätylle yleiskokoukselle tai toistaiseksi voimassa.  

Vesienomistajien äänimäärä kalatalousalueen kokouksessa on porrastettu niin, että alle 500 hehtaarin vesialue oikeuttaa yhteen ääneen, 500–1000 hehtaaria antaa kaksi ääntä ja yli 1000 hehtaaria kolme ääntä.

Kalatalousalueen hallinto

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää yleiskokous ja yleiskokouksen tehtäviin kuuluu valita kalatalousalueelle hallitus ja vahvistaa ehdotukset kalatalousalueen säännöistä sekä käyttö- ja hoitosuunnitelmasta. ELY-keskus tekee kuitenkin lopullisen päätöksen niin sääntöjen ja käyttö- ja hoitosuunnitelmien hyväksymisestä, kuten myös mahdollisen kalastussääntelyn hyväksymisestä.

Hallituksen tehtäviä ovat muun muassa yleiskokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu, kalastuksenvalvontaan liittyvien tehtävien hoidon järjestäminen kuten kalastuksenvalvojien valtuuttaminen, käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kuuluvien tehtävien toimeenpano ja tavoitteiden seuranta. Lisäksi hallitus nimeää toiminnanjohtajan.

Toiminnanjohtaja hoitaa kalatalousalueen hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että kalatalousalueen toiminta on lainmukainen, muun muassa, että kalatalousalueen kirjanpito vastaa lakia ja että varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toiminnanjohtaja on annettava hallituksen jäsenille hallituksen toimintaa koskevien tehtävien hoitamiseen tarvittavat tiedot

Kalatalousalueen toimielimen jäsenen ja toimihenkilön on hoitaessaan julkista hallintotehtävää noudatettava hallintolakia, kielilakia, saamen kielilakia sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Toimielimen jäseneen ja toimihenkilöön sovelletaan myös rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloin, kun he hoitaessaan julkista hallintotehtävää käyttävät julkista valtaa. Kalatalousalueen toimielimen jäsenen ja toimihenkilön julkisen hallintotehtävän hoitamisessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta sekä virkatoimessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa.

Jos haluat lisätietoja kalatalousalueen hallinnosta voit tutustua kalatalousalueiden hyvän hallinnon oppaaseen.

Kalatalousalueen rahoitus

Kalatalousalueiden toimintaa rahoitetaan kalastonhoitomaksuvaroista maksettavista toiminta-avustuksista ja edistämismäärärahoista. Kalastuslain mukaisesti kalatalousalueet saavat rahoitusta myös alueelle jäävistä omistajakorvauksista.

Inkoon kalatalousalueen osakaskunnat

Mikäli haluatte tietoa osakaskunnastanne nähtäville kalatalousalueen kotisivuille, ottakaa yhteyttä toiminnanjohtajaan Gabi Lindholm.

Huomioikaa että osakaskunnat itse vastaavat materiaalin tuottamisesta ja kalatalousale perii verkkosivupalvelusta 50 euron vuosittainen maksu. Liittymismaksu on 100 euroa. Osakaskunta voi liittää mukaan kartan alueestaan kuva- tai pdf-tiedostona. Kalatalousalue sitoutuu päivittämään osakaskunnan tietoja kaksi kertaa vuodessa.